värilämpötila.

Toissaviikolla palaveerasimme sähkömiehemme kanssa ja saimme kotiläksyjä, jotka meille päättämättömille tuottavat aina harmaita hiuksia... Päättämislistalla kiinteät valaisimet ja kiuastyyppi. Kiinteät valaisimet nyt ehkä eniten kauhistuttavat monimuotoisuudellaan. Vaikka näkisitkin esimerkkivaloja kädessäsi (kiitos tästäkin sähkömiehellemme, joka niitä meille laatikollisen hankki), on silti vaikeaa yrittää hahmottaa minkälaisilla ominaisuuksilla ne näyttävät minkäkinlaiselta siellä tulevassa ympäristössään. Sytyttelimme esimerkkispotteja tässä meidän nykyisen mökkimme keittiössä, jonka seinäpintaa peittää mäntypaneeli ja sävyt ovat muutoinkin toisenlaiset kuin tulevassa. Asioita, jotka vaikuttavat valintaan ja lopputulokseen:

• valon väri
• valon teho / voimakkuus
• himmennettävyys
• energiatehokkuus
• ulkonäkö
• hinta

Haluaisin tuonne 3000:n ja 4000:n väliin... (kuva kucrut.tk)

Valon värin osalta olemme nyt pallotelleet mielessämme sitä, että tuleeko sävy olemaan 3000 vai 4000 K... En oikeastaan edes tiedä kumpaa pidän pahempana; liian keltaista vai liian sinistä valoa. Sanotaan, että mikäli aikoo käyttää sisutuksessa paljon lämpimiä sävyjä, kannattaa taipua 3000 puoleen. Uskoakseni meillä tulee olemaan melko viileitä sävyjä maustettuna väripisteillä. Mielelläni ottaisin lämpötilaksi kompromissin 3500 K, mutta näitä ei juuri ole tarjolla. Päiväaikaan en usko, että 4000:n kanssa tulee ongelmia, mutta iltavalaistusta mietin... Tuolloin voi olla, että kaipaa hieman tunnelmallisempaa ja kodikkaampaa, joksi 3000 K usein koetaan. Ohje on, että eri värisävyjä ei saisi sotkea. Veikkaan kuitenkin, että me tulemme sotkemaan. Tulemme näillä näkymin asentamaan muutamia seinävalaisimia, jotka tulevat omaamaan lämpötilakseen 3000 K ja katon yleisvaloa luovat himmennettävät taas lämpötilakseen 4000 K. 

Tehoa haluamme työhuoneeseen ja kodinhoitohuoneeseen. Työhuoneeseen ajattelimme alunperin loisteputkivalaistusta. Nyt kuitenkin olemme kääntymässä ledpaneelien suuntaan. Paneelien valoa hajottava etulevy miellyttää sekä visuaalisesti että etenkin funktionaalisesti. Himmennettävyyden haluamme oikeastaan jokapuolelle muualle, paitsin saarekkeen päälle, kodinhoitohuoneeseen ja pikkuvessaan. Suunnattavat spotit näillä näkymin asetetaan vain keittiösaarekkeen päälle. 

ulkoseinävalot.

Ulkoseinävalot valittu ja tilattu! Valoksi valikoitui Noortraden musta Nene seinävalaisin. Saatiin vielä mukava avajaisalennus Raision sähkö.fi -liikkeestä.

valu.

Meillä hommat etenee. Viimeiset tapahtumat tontilla ovat olleet kattoturvien asennukset sekä lattiavalu viime torstaina. Sähkömiehen kanssa treffattiin myös tällä viikolla ja paljon tuli päätettäviä hommia. Kiuas ja kaikki valaisimet. Huh, meidän päättämättömien kanssa... Saadaan likistää kasa päätöksiä nopealla aikataululla.

Ennen valua

Valun jälkeen

khh.

Kodinhoitohuoneesta en ole tainnut missään vaiheessa kirjoitella mitään. Se on ollut tila, johon on liittynyt ja liittyy edelleen huima määrä kysymysmerkkejä. Vastakohtaisuuksien tila, jossa moni toiminto kohtaa ja yhdistyy puhtaus ja kura; likaiset ja puhtaat vaatteet, märkyys ja kuivaus... Tila, joka kuratassujen osalta on vähintäänkin merkittävä. Ja olisihan se kiva, että se olisi mukiinmenevän näköinenkin.

Vuoden 2015 asuntomessuilla ihailin tätä kodinhoitohuonetta (kuva: Pinterestin mukaan osoitteesta sisustusassari.blogspot.fi)

Olemme tehneet Puustellin kanssa jo suunnitelman kodinhoitohuoneen kalusteista. Yleisilme on on hyvin samantapainen kuin keittiössä. Valkoinen kauttaaltaan, lukuunottamatta Blancon antrasiitin väristä allasta. Välitila tulee olemaan valkoista lasia. Vetimet vaihdoimme vielä viimeksi Puustellilla käydessämme huomaamattomampiin listavetimiin.

Olikohan ne valitsemamme listavetimet tämän kaltaiset, en edes muista...

Havainnekuva siitä miten kalusteet sijoittuvat

Lattialaatta tulee olemaan vaalea betonimainen isohko laatta, joka jatkuu tästä kylppäriin. Vastoin yleisiä ratkaisuja haluamme kuivausrummun sijasta kuivauskaapin. Se on ollut aina selvää. Meillä käydään lenkillä riippumatta siitä mikä sää on, eikä kamppeita joka sadesään jälkeen pestä. Sadekelillä liuta koirien kuratakkeja, märkiä hihnoja, pantoja sekä ihmisten ulkoiluvaatteita ja kenkiä levitellään lenkin jälkeen kylppärin lattialle lattialämmityksen päälle kuivumaan, niin ettei sinne sitten muuta mahdukaan. Tästä syystä olemme aina haaveilleet kuivauskaapista. Vaihtoehtoja emme juuri ole vielä vertailleet, mutta todettu on, että vaihtoehtoja ei aivan pilvin pimein ole. Kuivauskaappi sijoittuu aivan heti oven viereen. Seuraava kaappi tulee nielemään sisäänsä sekä ihmisten että koirien kauden ulkoiluvarusteet. Tämän viereen tulee siivouskaappi. Tämänkin tilan hana on vielä mysteeri, siitä ei ole aavistustakaan. Taso on puustellin valkoinen laminaattitaso, altaan alle tulee ehkä likapyykille tilaa ja yläkaappeihin pesuaineita.

Kodinhoitohuoneen toiselle seinustalle tulee liukuoven taakse pieni tekninen tila sekä koirien kurapiste. On ollut suunnitelmissa sellainen klassinen malli, jossa kurasyöppö lattian tasossa. Nyt kuitenkin, sain ajatuksen, että mitä jos koirien kurapiste olisikin nostettu ylös? Meillä on neljä hyvin matalaa tappijalkaista koiraa. Hinkattuani kuusitoista kuratassua lattiatasossa ähisten, selkää vihloo, ei siitä mihinkään pääse. Asiaa selviteltyäni, huomasin Pinterestissä, etten suinkaan ole ainoa, joka näin on tehnyt.

Korotettu kurapiste

Koirat nostetaan yksi kerrallaan pisteelle ja myös kuivataan siinä. Pohjalle laittaisin kurasyöpön, sillä karkeakarvaiset koirat kantavat sisälle mielettömän määrän hiekkaa, enkä halua sitä viemäriimme. Toinen vaihtoehto olisi asentaa tähän pohjalle esim. Merikan hiekanerotuskaivo ja jättää syöppö kokonaan pois. En tiedä kumpi sitten olisi järkevämpi ratkaisu.


Eilen muuten tilasin kylppäriin mustaa graniittia olevat malja-altaat Tulikiven verkkokaupasta. En ole rehellisesti edes koskaan huomannut, että Tulikivellä olisi altaita. Ja ilmeisesti on ollut jo tovin, koska tämä minun tilaamani oli ymmärtääkseni poistomalli (norm. 440,- kpl, nyt 190,-). Olisin ehdottomasti ottanut mieluummin Laattapisteen myymän aiemmin bloggamani ei-kiiltävän Tondo Basalto -altaan, mutta tässä nyt yli puolet huokeampi hinta ratkaisi.

Tulikiven musta luonnonkiviallas, mustaa graniittia

Ja kun ne hanat on tunnetusti minulle niin vaikeita... Niin kyllä on sitä kylppärin hana-asiaakin tullut veivattua ja käännettyä. Yksi uusi ehdokas putkahti jostain kesän sisustuslehdestä vastaan; Gustavsbergin uuden Estetic -sarjan korkea musta hana. Ihan kiva!

klapit.

Keväällä kaadettujen puiden määrä tontilla on kyllä ihan järkyttävä. Vähitellen alkaa kasvaa pienimuotoinen paniikki, että miten tapahtuu tämän määrän onnistunut syksy- ja talvisäilytys. Luonnollisestihan olisi pitänyt heti keväällä pistää niin paljon klapeiksi, kun olisi ehtinyt... Tätä emme kuitenkaan tehneet. Nyt olemme yrittäneet hiukan purkaa puusavottaa; osa klapeiksi ja sateensuojaan ja sitten katsotaan mikä määrä jää vielä tukeiksi ja miten niiden osalta talvisuojaus tapahtuu.

Sattuneesta syystä tällä kropalla ei puita hakata. Ja koska halusin edes jollain lailla olla apuna puusavotassa hankimme Nutool klapikoneen. Saimme vielä K-raudasta kivan alennuksenkin laitteelle, koska kyseessä oli myymälän viimeinen kappale. Ihan loistava peli, todella! Seitemän tonnin puristusvoimalla vekotin pistää palasiksi järeämmänkin pöllin nikottelematta. Alkuun tuntui siltä, että voi taivas tämä on hidasta... Mutta kummasti kasa alkoi kohota. Muutamassa päivässä olen jo kolme-neljä mottia klapeja saanut pilkottua. Jii on rakentanut kuljetuksen aikaisista taloelementtien tukipuista jo yhden klapikatoksen ja toinen on tuloillaan. Kiva saada nekin hyötykäyttöön. Tuohon yhteen katokseen mahtuu laskujemme mukaan lähes viisi pinokuutiota.

katto.

Olimme minilomalla ja sillä aikaa lauantaina (!) meille kävi Ruukki asentamassa katon. Kattoturvat jätimme myöhemmälle, nyt asennettiin pelkkä katto. Miten kauniisti katto asentuikaan jo maalattujen päätyräystäiden päälle. Olemme edelleen ihan hurmiossa latomme päädystä. Jollain lailla visuaalisen ilmeen terävöittää minimaalisen lyhyt räystäs päädyissä. 

Päätykolmioita lukuunottamatta suuri osa ulkomaalauksesta on tehty! Eteläpäädyn (kuvassa) kolmio vaatii vielä toisen kerroksen ja pohjoispäädyn kolmio ei ole saanut vielä ensimmäistäkään. Ulkomaalauspuuha on mukavaa, mutta yllättävää oli se, miten hankalaa oli saada maali ujutettua ladon lautaverhoilun lautojen väleihin. Auringon leikkiessä silmissä ja märän maalin kiillellessä, sitä helposti jätti jälkeensä valkoisen pohjamaaliviirun... Hakitelineiden kanssa jumppa aiheutti harmaita hiuksia... Päätykolmioiden maalaamista varten hankimme oman pienen Tikli -telineen. Tuleehan sitä tikapuu- / ja telinetarvetta tässä jatkossakin.

Sävyyn ollaan tyytyväisiä

Komea katto! 

Keittiön ovi ja ikkunat

Teknoksen maali on ollut kyllä hyvä ja helppo. Lopputulos on kaunis matta. Panostimme heti alkuunsa hyviin välineisiin. Meillä on liian monta sellaista kokemusta, joissa halvat pensselit ovat koituneet kohtaloksi. Niitä menee yksi toisensa perään ja jälki ei ole hyvää. Koska edessä oli iso urakka, hankimme molemmille yhdet leveämmät ja yhdet pienemmät hyvälaatuiset pensselit (Anza) sekä jatkovarren. 

Anza platinum, ehdottomasti hintansa arvoinen! (kuva: anza.fi)

Poistoilmalämpöpumppuun liittyviä energiankulutusasioita mietittyämme päätimme vielä korottaa takkaa yhden pykälän. Meillä oli alunperin valittuna korkeudeksi 1800. Nyt muutimme korkeuteen 2100. Tällä keinoin lämmityskapasiteetti kasvoi muutaman kymmenen neliötä.  

tapetti-oi!

Olen aina tainnut sanoa tapeteille "yök". Ehkä ainoan poikkeuksen yökille on tehnyt tietyt klassikot kuten Cole & Sonin Woods -tapetti:

Eikä silti, onhan tuo kaunis. Samoin kuin Cow Parsley -tapettikin:

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että nuo ovat mielessäni kääntyneet hieman tylsänpuoleisiksi. Mikään pakkohan ei ole tapettia seinään laittaa, ei missään nimessä! Mutta veikkaan, että yhteen tai kahteen huoneeseen jonkinlaisen kuvaseinän haluan. Vaikka inhoankin sanaa tehosteseinä yli kaiken, ajattelen silti, että huoneessa vain yksi seinä saisi ylleen jotain poikkeuksellista. Tämä ajatus muuttui muutaman asteen kirkkaamaksi, kun viime syksynä pysähdyin vain huvin vuoksi K-raudan tapettiosastolla ja käteeni osui Mr Perswallin tapettikirjoja. Sieltä kun löytyi toinen toistaan viehättävämpiä ja persoonallisempia vaihtoehtoja. Tapetti-yök muuttui tapetti-oi!:ksi.

Tässä neljä keskenään hyvin erilaista ehdokasta: